2017
I wrote a few articles for Vuolijoki magazine in the summer of 2017, while I was a summer employee at Paltamo Kirjapaino Printing house. My main job was to design and maintain the newspaper layout, add the contents and create advertisements, but since another editor was on summer vacation, I got to write a few articles myself.
These are in Finnish as they were originally written in Finnish. I think it defeats the purpose to translate these into English, as the idea is to showcase my Finnish skills.
Thanks for understanding.
Kirjoitin Vuolijoki-lehteen muutaman artikkelin kesällä 2017, ollessani Paltamon Kirjapainolla kesätyöntekijänä. Päätyöni oli lehden taitto ja mainosten teko, mutta toisen toimittajan ollessa kesälomalla, pääsin kirjoittamaan itsekin muutaman artikkelin.
Artikkeli 1
Ei minusta pitänyt tulla mitään hevosyrittäjää, nauraa Sanna Lavikainen. Mutta niinhän sitä taas kävi, kuten monesti aina ennenkin, että harrastuksesta tulee työ. Kun vaan tykkää tehdä niin paljon. – Tai minusta piti tulla raviohjastaja ja Karkista raviponi, mutta Karkille ilmaantui 7-vuotiaana synnynnäinen ongelma polveen ja se on ollut siitä lähtien sairaseläkkeellä.
Karkki-shetlanninponin lisäksi Sannan hoteissa on Miina, Esko ja uusin tulokas Pretty. Miina on Sannan ensimmäinen kisahevonen, jolla hän kisaili jo aivan nuorena tyttönä. Esko-ori on vasta 4-vuotias ja Pretty on mahdollisesti vain käymässä, sillä tämä 7-vuotias pilkullinen tamma saattaa olla myytävänä sopivalle ostajalle. Sanna joutuu kuitenkin hieman kuntouttamaan Prettyä, sillä tamma oli hänelle tullessaan kovin kuivassa kunnossa. Tämä tarkoittaa siis, että hevosella ei ollut lihaksia eikä kovin paljon lihaakaan luidensa ympärillä. Tilanne on nyt parantunut, mutta Lavikainen ei ole vielä hevosen kuntoon tyytyväinen.
Ei raviohjastaja vaan ratsuttaja
Paikalleen nuori nainen ei ole kerennyt jumahtaa. Hän palasi maaliskuussa takaisin Vuolijoelle Lappeenrannasta, jossa hän oli lukion jälkeen töissä tallityöntekijänä. Hän sai työkomennuksekseen hevosen ensin vuodeksi Kainuuseen ja sen jälkeen hänet kutsuttiinkin hevosen kanssa Lappeenrantaan, -ja jäi töihin. Toiminimi Riding Lavikainen syntyi toukokuussa. Lavikainen on käynyt yrittäjäkurssin Lappeenrannassa ja haaveilee tallimestarikoulutuksesta Kiuruvedellä. Ja jotain kivaa suunnitelmaa olisi taas tarjolla Lappeenrannassakin, mutta toistaiseksi Sanna on päättänyt jäädä hevosineen Kainuuseen.
Riding Lavikaisen pääpalvelu on ratsutus ja tallituuraus. Lisäksi häntä kiinnostaisi myyntitallitoiminta. Ratsutus tarkoittaa sitä, että kun hevosen omistaja tarvitsee apua tai lisäkoulutusta hevoselleen, hän voi palkata siihen ratsuttajan. Sanna siis ikäänkuin kouluttaa hevosen; esimerkiksi totuttaa satulaan, kouluttaa ravurista ratsun tai kohottaa kilpailuluokkaa kun kyseessä on kilpailuhevonen. Toimelias nainen ei nyrpistele nenäänsä traktoritöillekään ja vakuuttaa että kaikenlaiset muutkin konehommat sujuvat pienellä opastuksella.
Artikkeli 2
Vuolijoen kosteikon ympäristösopimuksen toinen vuosi
Vuolijoen Metsästysseuran puheenjohtaja Jari Kemppainen on viime vuonna tehnyt kovasti paperitöitä Kainuun ELY-keskuksen suuntaan saadakseen metsästysseuransa hallinnoiman ja Vuolijoen Turve Oy:n omistaman kosteikon ympäristösopimuksen hakemuksen läpi. Nyt paperit on tehty ja sopimus on voimassa vuoteen 2021. Kainuun ELY-keskuksesta kerrotaan että hankkeita kosteikkojen selvitykseen on ollut muutamia ja kosteikot perustettiin Vuolijoelle ja Suomussalmelle vuonna 2013. Uutta on siis viime vuonna saatu ympäristösopimus.
Mistä on siis kyse?
Kosteikko on kiinteän maan ja avovesien väliin jäävä vettynyt maa-alue tai matala vesi-alue. Yhdysvalloista ehkä tunnetuin kosteikko on Floridan Everglades, joka vilahtaa TV- sarjoissa silloin tällöin. Kosteikolla estetään kiinteämmän maa-aineksen ajautumista avoveteen ja sen päätavoite onkin vesiensuojelu.
Lampsisuon kosteikko on tehty entiseen turpeen nostopaikkaan. Kun turpeen nosto loppui, täyttyi siihen syntynyt kuoppa jo luonnollisesti vedellä. Life+ Return of Rural Wetlands -hankkeen aikana tehtiin suunnitelmat ja pato, jolloin kosteikko saatiin muodostumaan ja sen jälkeen haettiin ympäristösopimus ELY-keskuksen kanssa. – Kyllä tässä vaikeinta oli se paperityö, huokaa Jari Kemppainen. Itse kosteikon ylläpitoon kuuluu muun muassa lietealtaan puhdistusta ja puuston karsintaa, mutta se on helppoa.
Kosteikolla viihtyvät erilaiset lintulajit ja onkin sorsanmetsästäjien suosiossa metsästysaikaan. Puheita jatkosta on myös, sillä alueelle olisi mahdollista hakea vielä investointitukea, esimerkiksi erilaisten saarten ja rakennelmien tekoon, jos aluetta haluttaisiin käyttää enemmän vaikkapa virkistyskäyttöön.
- Tämä on vähän meidän tapa antaa takaisin luonnolle, naurahtaa Kemppainen haastattelun päätteeksi.
This is how the newspaper looked like.